Yhdistysten yhteistyö: kohtaavatko tavoitteemme?

Aloitin joulukuussa sosionomiopintojeni viimeisen työharjoittelun Yhdistystalo Warikolla ja minua pyydettiin kirjoittamaan blogikirjotus kehittämispainoitteisesta harjoittelustani. Alkaessani miettimään mitä kirjottaisin kehittämisestä, ajatukseni vaelsivat aikaan ennen Varkauteen muuttoani ja siihen, miten jo 20-vuotta sitten toimiessani ay-järjestöissä Turussa pohdittiin yhdistysten elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Järjestöissä mietittiin, miten yhdistyksen toiminta jatkuisi elinvoimaisena ja aktiiviset jäsenet pidettyä mukana yhdistyksen toiminnassa. Osassa yhdistyksissä jäsenistön ikärakenne tai jäsenistön vähäinen määrä loi huolta yhdistyksen toiminnan tulevaisuudesta. Nuorempaa ikäpolvea oli ja on edelleen hieman haasteellista saada mukaan heidän eläessään elämänsä ruuhkavuosia. Ja nyt eläkeläiset miettivät siellä lukiessaan, että minähän elän tällä hetkellä omia ruuhkavuosiani. Ja niinhän se on monella eläkeläisellä. Jatkakaa samaa mallia. Vierivä kivi ei sammaloidu! Nuorilla ja keski-ikäisillä kuten eläkeläisilläkin on perhe, lapset, lapsenlapset, omat harrastukset, lapsen harrastukset, lapsenlapsen harrastukset. Opinnot, koulu ja työ vievät ison osan päivän tunneista, mutta kuitenkin vapaaehtoistyönä tehtävä yhdistystoiminta kiinnostaa edelleen, kuten saimme lukea Ainon blogikirjoituksesta Vapaaehtoiselle kiitos!  

Organisaatioiden välinen kumppanuus voi syntyä verkostoitumisesta 

Kolmetoista vuoden Varkaudessa asumisen aikana on tullut eksyttyä monenmoisiin yhdistyksiin vapaaehtoiseksi ja hallituksen jäseneksi. Olen osallistunut moniin eri tapahtumiin niin etänä kuin ihan paikan päällä. On tullut törmättyä moniin ihmisiin, joiden kasvot nykyään tunnistan, mutta nimistä tai titteleistä ei ole hajuakaan. 

Tapaamisissa, joissa olen ollut viimeisen parin vuoden aikana, on tullut vahvasti ilmi, miten yhdistysten välistä toimintaa tulisi kehittää. Puhumattakaan kaupungin ja yhdistysten yhteistyön kehittämisestä, mutta se aihe jäänee jonkin toisen blogikirjoituksen aiheeksi.  Jotta yhdistysten toiminnasta saataisiin kestävää ja vetovoimaista niin olemassa oleville jäsenille kuin potentiaalisille jäsenille, on kehittymistä tapahduttava. Onkin ollut mukava huomata, miten usein kohtaamisissa on puhuttu aika tarkkaankin siitä, miten yhdistysten olisi hyvä verkostoitua, millä tavoin jakaa ideoita, kehittää ja luoda yhteistä toimintaa. Monet yhdistykset ovat ymmärtäneet miten yhteistyö lisää yhdistysten näkyvyyttä toiminnalleen ja tavoitteilleen. 

Kohtaamisissa on puhuttu usein aika tarkkaankin siitä, miten yhdistysten olisi hyvä verkostoitua, millä tavoin jakaa ideoita, kehittää ja luoda yhteistä toimintaa

Hyvinä esimerkkeinä yhteistyöstä ovat Varkaus-päivä, Voimaa ja vireyttä varttuneille -päivä sekä sote-yhdistysten infopäivä hyvinvointikeskus Aallossa. Varkaus-päivä on Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry:n (Wasteryn) kannatusjäsenyhdistys Warkautelaiset ry:n koordinoima ja kaupungin, yhdistysten, yritysten ja yksittäisten henkilöiden yhdessä järjestämä tapahtuma syyskuussa. Osana tapahtumaa toteutettiin Voimaa ja vireyttä varttuneille -päivä Tehtaan koululla, missä Varkauden kaupungin ikäihmisten palvelut ja museo, sekä eri ikäihmisten yhdistykset ja yritykset toivat oman panoksensa yhteiseen tapahtumaan niin tiedon jakamisen kuin virkistystoiminnan kautta näkyvästi esille.  Marraskuussa 2021 Aallon Infopäivässä Aalto hyvinvointikeskuksessa yhdistykset kokoontuivat kertomaan hyvinvointikeskuksen henkilökunnalle toiminnastaan ja tuesta, mitä heillä on tarjota sote-alan henkilökunnalle ja heidän asiakkailleen. Ajatuksia jaettiin niin sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan ja yhdistysten välillä kuin eri yhdistysten välillä ja uusia yhteistyökuvioita syntyi. Voimaa ja vireyttä varttuneille -päivä sekä Aallon infopäivä marraskuussa oli monelle Wasteryn jäsenyhdistykselle paikka missä yhteistyö, näkyvyys ja verkostoituminen tulivat esiin parhaimmalla mahdollisella tavalla.  

Yhteistyö on hedelmällistä, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse  

Yhteistyö on tärkeää varsinkin nyt, kun hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä edellytetään jopa järjestämislaissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksien ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen ovat hyvinvointialueen työlistalla. Hyvinvointialueen ja eri toimijoiden yhteistyön tarkoituksena on yhteisten tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Tätä yhteistyötä varten yhdistyksillä tulisi olla tiedossa oman yhdistyksen tavoitteet, tehtävät toimenpiteet, yhteistyötahot ja miten toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Näihin kehittämispainotteinen harjoitteluni vastaa, sillä tarkoituksenani on kehittää Wasteryn ja jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä, sekä jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä ja siten jäsenyhdistysten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Wasteryn toimintaan. Ja tulenkin käymään yhdistysten kanssa läpi heidän tavoitteensa haastatteluiden lomassa. Kaikki yhdistykset eivät tule olemaan omasta halustaan hyvinvointialueella näkyvässä asemassa vaan haluavat toimia pienesti, mutta jokaisella yhdistyksellä on oma roolinsa yhdistyskentässä. Olemassaolon edellytyksiin ja tarvittaessa kehittymisessä Wastery haluaa olla mukana tarjoamalla yhdistysten tarvitsemaa tukea.  

Yhdessä eteenpäin!  

Yritin myydä kehittämisprojektia yhteiskehittämisen mallina, mutta määritelmä koettiin vaikeasti sisäistettäväksi eikä ihme. Ei tuo määritelmä sanonut minullekaan mitään ennen viime syksyn opintoja. Mutta mitä tämä kehittämistyö sitten oikein on? Ei sen kummempaa kuin sitä, että olemme pohtineet yhdessä Wasteryn henkilökunnan kanssa haastattelukysymyksiä, joihin haastateltavat jäsenyhdistysten edustajat vastaavat vapaamuotoisesti. Ja sen jälkeen talven ja kevään työpajoissa mietitään esiin nousseita asioita, joita jäsenyhdistykset haluavat nostaa esille ja ratkaista yksin, kaksin ja lopulta yhdessä.  

Käytämme apuna vuosikelloa ja mietimme milloin ja miten asiat hoituvat. 

Taustatyönä olen tehnyt tiedon etsintää, suunnittelua ja materiaaleja.   Olemme siinä vaiheessa projektia, että alan tekemään yhdistysten haastatteluita etänä. Pohdimme jäsen- ja kannatusyhdistysten omia vahvuuksia ja tavoitteita sekä toimintasuunnitelmaa. Pohdimme myös, milloin ja minkälaista tukea yhdistys on saanut Warikon henkilökunnalta ja minkälaista tukea yhdistykset tarvitsevat kuluvan vuoden aikana.  

Tästä jatkamme kevään työpajoihin yhteisesti käsitellen, minkälaisia asioita on noussut haastatteluista esiin ja mitä nousee yksilötyöskentelystä esiin.  Mietimme, miten pystymme vastaamaan haasteisiin niin yksittäisinä yhdistyksinä kuin yhdistysten yhteenliittymänä, Wasterynä. Mikä on meidän yhteinen tavoitteemme yhteistyön kehittämiseksi? Kehityshaasteisiin vastattuamme alamme miettimään yhdessä ratkaisuja ja aikataulua ratkaisujen toteuttamiseen. Käytämme apuna vuosikelloa ja mietimme milloin ja miten asiat hoituvat.  

Yhteiskehittämisen prosessi käytännössä ei ole yhtä vaikeaa kuin miltä se kuulostaa terminä. Näin opiskelijana tiedän, että joskus aloittaminen ja innostuminen voi olla vaikeaa, mutta kun alkuun pääsee voi olla, että ajatukset lähtevät ns. laukalle ja huomaatkin viettäväsi mahtavaa aikaa yhdessä kehittäen ja tuloksia tuottaen – samalle huomaten, että useat tavoitteet ovatkin yhteisiä. 

Leena Juvenius
Sosionomi amk -opiskelija
Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.