Kasvutarina järjestöassistentista sotekehityksen ammattilaiseksi – kuinka Paikka auki-hanke auttoi ammattilaiseksi kasvamiseen

Hei blogi, olen kirjoittanut aiemminkin. Aina välillä joku kysyy, että mitä Aino teki ja missä se nyt on? Tässä kuulumiset

Aloitin maaliskuussa 2021 Warkauden seudun sosiaali-ja terveysjärjestöt ry:llä järjestöassistenttina. Rahoituksen työllistämiseeni yhdistys sai Stean rahoittamasta Paikka auki-koordinaatiohankkeesta, jonka tarkoituksena on työllistää sote-järjestöön joko alle 29 vuotias nuori tai ikään katsomatta osatyökykyinen henkilö.

Minun työnkuvani oli alusta lähtien täysivaltainen tiimin jäsen, järjestöassistentti. En siis ollut harjoittelija, vaan päivästä yksi lähtien sain työskennellä yhtenä ”oikeana” työntekijänä. Työaikaa ja työtapoja räätälöitiin minulle sopivaksi, sain henkilökohtaiset, minulle räätälöidysti hankerahoituksella hankitut työvälineet ja työpisteen.

Paikka auki-hankkeen paras osa on kaiken räätälöimisen avain, eli mentoriksi nimetyn työtoverin tuki. Kalenteroimme mentorinani toimineen Sirpan kanssa säännöllistä Paikka auki-mentoriaikaa, jolloin oli arkisen työn ohessa käytyjen keskustelujen lisäksi ihan erillistä, juuri tätä varten otettua aikaa. Ilman hyvää mentoria ei ole hyvää Paikka auki-työsuhdettakaan.

Kevään 2021 teemana Paikka auki-hankkeen osalta oli valtakunnallisesti työnmuokkaus ja pääsimme osallistumaan tuolloin etänä järjestettyihin Paikka auki-treffeihin ja – webinaareihin, joissa asiasta alustettiin ja etsittiin työpaikoilla työn muokkauksen menetelmiä. Paikka auki-hankkeen koordinoimat työntekijä-treffit ja hankkeen työntekijöiden tuki oli merkittävää.

Opin varsin nopeasti tauottamaan ja pilkkomaan työpäivää – ja viikkoa jaksamisen ja työtilanteen mukaisesti. Huomasin kipujen vähentyneen ja jaksamisen lisääntyneen sen myötä, mitä merkityksellisempää ja ”oikeaa” työtä pääsin tekemään. Työtäni arvostettiin ja työtiimi sanoitti jatkuvasti onnistumisen paikkoja ja tilanteita, joissa olin toiminut itsenäisesti. Osaaminen alkoi löytyä ja yllätin jatkuvasti itseäni ”ai mä tein tuon”. Pääsin mukaan verkostoihin, koulutuksiin, tiimeihin, sain kokeilla, tehdä ja onnistua.

Kipuilin ammatillista polkuani ja jatkoa jo varhaisessa vaiheessa hanketta, ja muistan tiimiläisten sanat yhä tänään. ”Sä olet ammattilainen, se nähdään vielä, että sinä pääset eteenpäin, usko itseesi”.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kolmisen viikkoa ennen hankerahoituksen päättymistä Wasteryllä, ensin piippasi Whatsapp ”saako sinusta vinkata työnantajalle?”. Saa, sanoin minä, enkä uskonut, että sieltä mitään kuuluu.

Mutta niin vain viimeiseksi jääneen tiimikokouksen keskelle soi puhelin ”Tulevaisuuden sotekeskukselta hei, olisitko kiinnostunut työstä?” Ja niin, perjantaina 14.10. päättyi työ Yhdistystalo Warikolla ja maanantaina 17.10. aloitin uudessa työssä.

Jos joku olisi sanonut, että tulen syksyllä 2022 työllistymään ammattilaisena suoraan ”työstä työhön”, en ehkä olisi uskonut. Mutta niin kävi, eikä hyvästä työnmuokkauksesta johtuen minusta enää ns. näe, että olen vielä vastikään työskennellyt päivittäin työkuntoni eteen. Nyt olen oman työni asiantuntija ja seison vakaasti omilla jaloilla. Kiitos Wastery, Paikka auki-hanke ja erityiskiitos tiimille Varkauteen.

Nähdään uusissa tuulissa!

Aino Kainulainen

Kirjoittaja työskentelee pohjois-savolaisia järjestöjä kokoavan Hyvinvointitarjotin.fi-palvelun kehittäjätyöntekijänä Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeella