Ihmisten hyvinvointia nakertavat eniten passivoituminen ja yksinäisyys. Heidän hyvinvointiaan arjessa eivät todennäköisesti lisää palvelut, vaan toiset ihmiset ja vuorovaikutus. Järjestöjen toiminnassa voi kohdata toisia ihmisiä, tehdä asioita yhdessä, tutustua ja keskustella. Yhdessä tekeminen lisää hyvinvointia.
Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2005 Kunta- ja palvelurakenne -hankkeen (PARAS). Hanke kesti vuoteen 2015 asti. Sen tarkoitus oli uudistaa julkista sektoria Suomessa. Hanke kannusti kuntia kuntaliitoksiin tai eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Kainuun maakunnassa eri toimijoiden välisen yhteistyön tarkoitus oli varmistaa, että eri kunnissa asuvat ihmiset saavat yhdenvertaisesti julkisia peruspalveluja. Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen -projektissa (2014–2016) selvitettiin mm. palvelukarttojen ja kainuulaisten nuorten ja ikäihmisten palvelupäiväkirjojen avulla, mitkä asiat vaikuttavat eniten heidän hyvinvointiinsa ja millaisia lähipalveluita ihmiset tarvitsevat selvitäkseen arjestaan. (Jäppinen ja Kulju 2017; Airaksinen 2018.)
Projektissa tehtiin kolme järjestöjenkin näkökulmasta mielenkiintoista havaintoa, joista Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen (2018) kertoo JärjestöSote 113 -hankkeen tilaisuudessa.
1. Hyvinvoinnissa on kyse pikemminkin vuorovaikutuksesta kuin palveluista.
Eniten kainuulaisten hyvinvointia nakersivat passivoituminen ja yksinäisyys. Palvelujärjestelmän ratkaisu on tarjota palveluita. Yksinäisyyttä ja passiivisuutta eivät poista palvelut, vaan ihmiset ja vuorovaikutus. Järjestöt tarjoavat jotain, mihin julkinen palvelujärjestelmä ei taivu: yhdessä tekemistä. Järjestöjen niin kuin muidenkaan toimijoiden ei pidä pitää niiden toimintaa itsestäänselvyytenä. Järjestöjen on myös syytä tuoda esille tekemisiään, sillä jos järjestöt itse eivät sitä tee, ei todennäköisesti tee kukaan muukaan.
Täytyy pystyä osoittamaan, että itseasiassa se, että ihmiset tekevät asioita toistensa kanssa jonkun tietyn ilmiön ympärillä, on se, mikä luultavasti tulee ratkaisemaan paljon enemmän arjen hyvinvointihaastetta kuin järjestelmän kautta tapahtuva puuttuminen.
Jenni Airaksinen 2018
2. Auttaminen lisää varsinkin auttajan hyvinvointia.
Auttamisesta puhutaan usein apua saavan henkilön näkökulmasta. Projektissa kerätyn aineiston perusteella auttaminen luo kuitenkin hyvinvointia etenkin auttajalle. Tätä havaintoa tukevat myös useat muut tutkimustulokset (lukuvinkkejä tekstin lopussa). Järjestöjen kannattaa pohtia, kuinka tätä tietoa hyödynnetään omassa toiminnassa ja viestinnässä.
3. Hyvinvointi on vahvasti kokemus.
Ihmisten kyky hyvinvointiin elämän haasteista huolimatta on käsittämättömän hieno. Hyvinvointia voidaan kokea riippumatta sairaudesta, kivusta tai muista vastoinkäymisistä. Siksi ihmisen hyvinvointia ja omia voimavaroja tulisi tukea kaikissa elämänvaiheissa.
Yksinäisyyden ja passiivisuuden taklaamiseen tarvitaan kaikkia
Yhteisöllisyyden rakentamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten osallistumista. Yhteisöllisyyttä ei saada väkisin aikaan, mutta se voi mahdollistua helppojen kohtaamisten, yhteisten tilojen ja tekemisen sekä yhteisöllisten toimintamallien avulla.
Heidi Hartikainen
Kirjoittaja on Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry:n järjestösuunnittelija ja hyvinvointikoordinaattori YAMK -opiskelija
Lähteet:
AIRAKSINEN, Jenni 2018. Järjestöt tulevaisuuden kunnissa. JärjestöSote113. https://www.youtube.com/watch?v=VAwA0VPQbYk
JÄPPINEN, Tuula ja KULJU, Janika (toim.) 2017. Arjen pelastajat. Asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalveluiden kehittämistä Kainuussa yhdessä kuntalaisten kanssa. Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1846-arjen-pelastajat
Auttamisen ja vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksista:
ISO-AHO, Juha ja LINDHOLM, Arto (toim.) 2018. Vapaaehtoistyö nuorten syrjäytymisriskin vähentäjänä. Humak, Helsinki. https://www.humak.fi/julkaisut/vapaaehtoistyo-nuorten-syrjaytymisriskin-vahentajana/
THL s.a. Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta
TOURUNEN, Jouni, JURVANSUU, Sari, PITKÄNEN, Tuuli, RISSANEN, Päivi, PUUMALAINEN, Jouni, VALKONEN, Jukka, ILOMÄKI, Timo, MÄENPÄÄ, Elina, HAUTAMÄKI, Lotta, KAMMONEN, Karita, NIEMINEN, Noora, RINGBOM, Heli, ELOVAINIO, Mirka, JOKELAINEN, Suvi, SIRONEN, Jiri, GLAD, Timo ja AHONEN, Jukka 2019. Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen vahvistajina. MIPA-tutkimustulosten yhteenvetoa. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma. https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/MIPA_Tutkimuskoonti.pdf