Ensimmäisenä vieraana ylilääkäri Jyrki Kyynäräinen
Kylässä Warikolla ensimmäisenä vieraana oli tiistaina 1.2.2022 Jyrki Kyynäräinen, Varkauden vastaanottopalveluiden ylilääkäri. Iloksemme kyläilyyn osallistui Yhdistystalo Warikolla 8 henkeä, Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry:n (jatkossa: Wasteryn) henkilökunta sekä Teams-yhteyden päässä ylilääkäri Kyynäräinen. Wasteryn ja Yhdistystalo Warikon pienen esittelyn jälkeen kävimme rennon keskustelun ylilääkärin kanssa etukäteen lähettyjen sekä paikan päällä heräävien kysymysten teemoista.
Kyynäräiseltä kysyttiin miksi tarkastuksiin ei pääse julkisen puolen kautta, vaan tarvitsee mennä yksityiselle. Kysymyksessä nousi myös esille tarkastuksen tarpeellisuus esimerkiksi sukurasitteen vuoksi. Kyynäräinen painotti, että oireinen asiakas ohjataan ajanvarauksesta terveyskeskuksen lääkärin luo, joka tarvittaessa ohjaa asiakkaan lähetteellä erikoissairaanhoitoon, jossa hoidetaan sairauksia. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviin gynekologisiin tai silmälääkärin tarkastuskäynteihin ohjataan yksityiselle lääkärille, sillä kunnallisen erikoissairaanhoidon resurssit eivät riitä ennaltaehkäisyyn. Kyynäräisen mukaan Varkauden terveyskeskuksen kiireettömille vastaanotoille pääseekin tällä hetkellä kuukauden sisällä kuten erikoisairaanhoidon vastaanotollekin. Erikoissairaanhoidon hoitotakuu velvoittaa 6 kuukauden sisällä hoitoon pääsyä, kun taas kiireettömien tapausten hoitotakuu on puolet tästä, mutta Varkaudessa hoitoon pääsy on ollut nopeampaa. Esille tuli myös se, että Varkaudessa suoritetaan KYS:sin lääkäreiden toimesta leikkauksia, jotka eivät vaadi nukutusta. Terveydenhuoltolain mukaan nukutusta vaativat leikkaukset suoritetaan keskussairaaloissa.
Koronan aiheuttamasta kuormituksesta
Työntekijöiden jaksamista ja sijaisten saatavuutta koskevasta kysymyksestä yleisö saikin ylilääkäriltä huojentavan vastauksen. Kyynäräinen kertoi, että päivystykseen on palkattu enemmän lääkäreitä alkuvuodesta. Loppuvuoden lääkärivajeen jonot on saatu purettua. Koronan vaikutuksesta terveydenhuoltoon ylilääkäri kertoi, että osastolla on ollut maksimissaan kerrallaan 3 koronaa sairastavaa potilasta, joten sairaalan kuormitus ei ole noussut. Ja hän koki tähän edesauttavana asiana sen, että yli 60-vuotiaista jo 70%:lla on 3. rokote ja kaikista kuntalaisista melkein 80 %:lla on 2. rokote. Hallinnollisten päätösten kirjoittaminen karanteeneista ja erityksistä on vienyt yhden lääkärin työpanoksen ja tämä työpanos on nyt vapautunut säädösten muututtua. Koronakorotteiden annossa on ollut mukana niin vakituinen henkilökunta kuin eläkkeellä olleet sairaanhoitajat. Sijaisia on tarvittu pääosin hoitovapaan sijaisuuksiin, joihin saatavuus on ollut hyvä. Työntekijöillä on väsymystä kokonaisuudessa koronatilanteeseen ja varsinkin suojautumisen suhteen ja kaikki odottavat koronatilanteen loppumista.
Kyynäräinen kertoi, että työntekijöiden poissaoloja on ollut suhteellisen vähän niin, että sulkuja yms. toimenpiteitä ei ole tarvittu ja tilanteista on selvitty yksittäisillä vuoronvaihdoilla, josta kiitokset työntekijöille. Sairaanhoitaja ja lääkäripula on akuutti koko Pohjois-Savossa. Varsinkin loppuvuodesta lääkäripula vaivasi Varkautta tilapäisesti, mutta nyt on tilanne korjaantunut. Yleisesti ottaen Varkaudessa on hyvä tilanne työvoiman saatavuuden kanssa verrattuna muuhun Pohjois-Savoon.
Kysymykseen mitä toiveita hoitohenkilökunnalla on kuntalaisille, saimme vastaukseksi toiveen, että kuntalaiset jättäisivät vain yhteen palveluun viestiä asioinnin tarpeestaan joko puhelimen tai sähköisen Klinik-palvelun kautta. Toisena vinkkinä oli olla kärsivällinen ja odottaa yhteydenottoa puhelimessa jätettyyn ajanvarausviestiin tai sähköiseen Klinik-palveluun jätettyyn viestiin, sillä jättämällä kumpaankin palveluun viestiä palvelut ruuhkaantuvat. Kiireettömissä asioissa vastauksen saamisen viive ollut maksimissaan pari päivää. Kiireettömissä puheluissa keskimääräinen vastausaika on ollut 15h ja kiireellisissä vain 1h 5min.
Jotta takaisinsoittopalvelu ei ruuhkautuisi, kannattaa jättää vain yksi viesti yhteen palveluun. Useat viestit ja soitot samasta asiasta eivät nopeuta palvelun saamista – päin vastoin.
Jatkokysymyksenä yleisöstä nousi kysymys pakkorokotuksista ja niiden vaikutuksesta. Kyynäräinen vastasi, että pakkorokotusten suhteen ei ole kokonaistoiminnan kohdalla ongelmaa, mutta joitain yksittäisiä vuoronvaihtoja on kuulema jouduttu tekemään. Hän painotti, että vaikka rokotusten tartuntoja vähentävä vaikutus ei näy yksittäisissä tapauksissa, riittävän isossa joukossa rokotukset vähentävät tartuntoja.
Painopiste ennaltaehkäisyyn, mutta miten?
Kysymykseen, miten palvelujen painopiste voitaisiin siirtää raskaammista palveluista ennaltaehkäisyyn, Kyynäräinen painotti, että ennaltaehkäisy tapahtuu pääosin hyvinvointipisteiden ja Klinik-sivustolta löytyvän omahoito-ohjeistuksen kautta. Ennaltaehkäisevää tietoa lääkärit jakavat ruokavalion ja liikunnan tiimoilta esimerkiksi diabetespotilaille. Usein terveyskeskuskäynnillä kartoitetaan tiettyjen kriteerien perusteella riskitekijöitä ja valmentavalla työotteella keskustellaan asiakkaan kanssa.
Järjestöyhteistyö alueuudistuksen jälkeen
Sosiaali-ja terveysjärjestöinä osallistujia mietitytti, miten järjestöyhteistyö jatkuu yleisesti ja paikallisella tasolla sekä miten hyvinvointialueiden tuloon voidaan valmistautua.
Kyynäräinen vastasi selkeästi, että palvelujen järjestäminen ja järjestöyhteistyö jatkuu. VATE eli hyvinvointialueilla väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee kuntien tehtäväksi jääviä tehtäviä kuten ennaltaehkäisyä. Digihoitopolkuja on suunnitteilla ja tällä hetkellä diabeteksen digihoitopolkua pilotoidaan testipotilaiden kanssa. Yleisöstä tuli kysymys, miten yhdistysten palvelut ja vertaistuki näkyy hoitopoluissa, mutta koska suunnitteleva taho on Kysissä, emme saaneet tähän vastausta ylilääkäriltä. Saimme yleisössä kuitenkin vinkin hoitoketjutyöstä ja uskon, että tämä on yhdistyksille hyvä kehittämisyhteistyön paikka.
Kyynäräinen kertoi, miten asiakkaalle kerrotaan paljon tietoa tämän saadessa diagnoosin. Tietoa annetaan lääkkeistä, ruuasta ja liikunnasta, mutta usein asiakas ei ehdi sisäistää kaikkea, vaikka diagnoosin jälkeen kävisi vuosittain tarkastuksessa. Yhteistyön myötä hoitohenkilökunnan tieto yhdistysten toiminnasta lisääntyy ja asiakkaat pystytään ohjaamaan yhdistyksiin, omahoitopisteelle tai mahdollisiin uusiin toimintamuotoihin, kuten yhdistysten Teams-palvelupisteille. Kyynäräinen painotti miten Aalto-hyvinvointikeskuksen omahoitopisteen yhdistysesittelyissä myös lääkärit voivat käydä kysymässä neuvoja juuri oman tiedon tarpeen mukaan. Yhteistyömallina Kyynäräinen näkee strukturoitujen ryhmien pitämisen tietyn diagnoosin saaneille, esimerkiksi aiheena palveluiden saatavuus. Myös esimerkiksi Teams-kyselytunnit ja teemapäivät ennaltaehkäisyn tietoiskuilla olisivat Kyynäräisen mielestä hyvää yhteistyötoimintaa terveydenhuollon kanssa.
Yleisön pyyntöön, että erityisen asiakkaan kanssa olisi aina samat hoitajat ja lääkärit ei Kyynäräisen mukaan pystytä vastaamaan, sillä puolet lääkäreistä on erikoistuvia ja perusopinnoissa olevia, jotka eivät pysty pitkää asiakassuhdetta luomaan opintojensa takia. Hoitajien suhteen pyritään pysyvyyteen erityisten asiakkaiden kanssa. Yleisöstä nousi kysymys psykiatrinen osaston kohtalosta. Kyynäräinen kertoi, että Varkaudessa on parempi lääkäritilanne kuin muualla Pohjois-Savossa. Varkaudesta löytyy 2 psykiatria, mutta osaston psykiatrin rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Avopuolta on sen sijaan kehitetty osittain osastohoitoa korvaamaan. Jotta osasto saataisiin toimintaan, pitäisi kehitetystä akuuttiavohoitopalvelusta siirtää henkilökuntaa sekä rekrytoida lisää. Käytännössä akuuttiavohoitopalvelu tulisi ajaa alas, jos psykiatrinen osasto pistettäisiin toimintaan.
Lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan tilanteesta Kyynäräinen kertoi, että psykiatri eläköityy ja perheneuvolan vastuu siirtyy yleislääkärille. Koululääkäritilannetta Kyynäräinen valaisi kertomalla, että Varkaudessa on kokoaikaisia 1 ja satunnaisia terveystarkastuksia tekeviä osa-aikaisia lääkäreitä. Pysyvämpää lääkäriä ei ole tällä hetkellä tarjota.
Paljon tuli tietoa pienessä ajassa terveydenhuollon tilanteesta sekä järjestöjen ja terveydenhuollon yhteistyönkuvioista. Kyläily Warikolla sujui rennoissa merkeissä ja asetti riman sopivalle tasolle seuraaville kyläilyille 1.3. ja 29.3. klo 13.
Kirjoittaja:
Leena Juvenius
sosionomiopiskelija, DIAK
Lisätietoja tulevista Kylässä Warikolla -tilaisuuksista yhdistystalo Warikon kotisivuilla https://www.yhdistystalowarikko.fi/tapahtumat/kylassa-warikolla-2/
