Järjestöjen toiminta edistää kuntalaisten hyvinvointia

Pohjoissavolaiset järjestöt kampanjoivat kuntavaalien alla kahdella teemalla, jotka olivat Jokainen päätös on hyvinvointipäätös ja Järjestömyönteinen kunta on hyvinvoinnin voittaja. Teemoilla haluttiin tuoda esiin, että järjestöjen toiminta lisää kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa. Fiksussa kunnassa tunnistetaan, että kaikki päätökset vaikuttavat lopulta tavalla tai toisella kuntalaisten hyvinvointiin.

Järjestöyhteistyö, tilat ja avustukset eivät ole pois yhteisestä hyvästä, vaan ne mahdollistavat monenlaiset julkisen ja yksityisen sektorin palveluita täydentävät toiminnot. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi erilaiset vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuudet, vertaistuki, ennaltaehkäisevä kansanterveystyö, työllistymisen tukeminen ja kaupunkia elävöittävät tapahtumat. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen vahvistaa myös tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Järjestöjä (käsittäen kaikki ry:t) kannattaa siis pitää kunnan strategisina kumppaneina, joiden toiminta vahvistaa ihmisten arjen hyvinvointia, aktiivista osallistumista ja yhteisöllisyyden kokemista.

Tarkistuslista päättäjille ja yhteistyön kehittämisestä kiinnostuneille järjestötoimijoille

Kunnassa voidaan tukea järjestöjen toimintaa ja varmistaa yhteistyön toimivuus monilla tavoilla. Yhdessä järjestöjen kanssa sovitut yhteistyörakenteet ja toimintatavat ovat perusta, jolle suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä on hyvä rakentaa. Nyt uuden valtuustokauden alettua niin uusien kuin jatkavienkin luottamushenkilöiden sekä järjestöyhteistyön kehittämisestä kiinnostuneiden kuntalaisten on syytä varmistaa, että kunnassa on

  • järjestöyhteistyöhön nimetty henkilö,
  • säännöllisiä viranhaltijoiden, päättäjien ja järjestöjen tapaamisia,
  • huomioitu järjestöt ja järjestöyhteistyö kaikissa keskeisissä kunnan asiakirjoissa ja
  • tieto järjestöyhteistyön rakenteista löytyy helposti ja kootusti esimerkiksi kunnan kotisivuilta.

Järjestöille myönnettävät avustukset ovat sijoituksia kuntalaisten hyvinvointiin, sillä vapaaehtoistyöhön laitettu euro tuottaa tutkimuksen mukaan arvoa kuuden euron edestä. Rahallisten avustusten lisäksi maksuttomat tilat voivat olla osa avustusjärjestelmää. Terveet ja esteettömät tilat mahdollistavat kaikille tasavertaisen mahdollisuuden osallistua. Tarkista siis, että

  • järjestöavustukset huomioidaan kunnan talousarviossa,
  • kunnassa avustetaan järjestöjä monipuolisesti ja yhdenvertaisesti ja seurataan avustuskehitystä,
  • avustusohje on kirjallinen ja kaikkien saatavilla,
  • tilat huomioidaan yhtenä avustuskäytäntönä,
  • tieto tiloista, joita järjestöt voivat käyttää, ja siitä, kuka ja miten niitä voi varata, löytyy helposti,
  • tiloja on erilaisia käyttötarkoituksia varten ja esteettömiä.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: järjestöt tavoittavat laajasti erilaisia ihmisiä heidän arjessaan. Kun kunta tekee yhteistyötä ja keskustelee järjestöjen kanssa, se saa tietoa asukkaiden arjesta ja voi edistää heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Kunnassa voidaan auttaa ihmisiä löytämään mukaan järjestöjen toimintaan hyödyntämällä esimerkiksi jo olemassa olevia alustoja, joihin on koottu tietoa järjestöjen toiminnasta. Onko omassa kunnassasi

  • mahdollisuus löytää helposti tietoa järjestöjen toiminnasta ja
  • otettu järjestöt mukaan hyvinvointikertomuksen ja palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin?
Kiitos Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:lle hyvästä materiaalista ja luvasta muokata sitä omaan käyttöön!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *